Tämä artikkeli käsittelee jalavien ja muiden suurten lehtipuiden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomessa. Kirjoituksessa tuodaan esiin, että siirtymällä lyhyistä havupuukierroista pidempiin lehtipuiden kasvatusaikoihin, voidaan metsien hiilivarasto jopa kaksinkertaistaa. Lehtipuut heijastavat havupuita tehokkaammin auringonvaloa, mikä hidastaa ilmaston lämpenemistä. Lisäksi jalavan puuaines on kovaa ja lahonkestävää, tarjoten kotimaisen vaihtoehdon trooppisille kovapuille rakennus- ja huonekaluteollisuudessa. Artikkelin on kirjoittanut tiedetoimittaja Risto Isomäki.
Miksi Suomessa kannattaisi kasvattaa enemmän lehtipuita?
Lehtipuuvaltaisen metsän heijastavuus on erityisesti kevättalvella suurempi kuin havumetsän, mikä auttaa torjumaan ilmaston lämpenemistä. Lisäksi pidemmällä kiertoajalla kasvatetut lehtipuut sitovat enemmän hiiltä.
Miten Suomen metsien hiilivarastoa voisi kasvattaa?
Hiilivarastoa voidaan kasvattaa pidentämällä metsien kiertoaikaa ja kasvattamalla puut suuriksi tukkipuiksi ennen kaatamista. Tämä voisi jopa kaksinkertaistaa maanpäällisen hiilivaraston.
Mitä ominaisuuksia jalavan puuaineksella on?
Jalavan, erityisesti vuorijalavan, puuaines on tummaa tai punaruskeaa, kovaa, raskasta, lahonkestävää ja ulkonäöltään eksoottista. Se on kotimainen vaihtoehto trooppisille kovapuille.
Kuinka suureksi jalava voi kasvaa?
Vuorijalava voi kasvaa jopa 40 metrin korkeuteen. Suomen paksuimmat yksilöt ovat olleet halkaisijaltaan noin kaksi metriä, kun taas Ruotsissa on tavattu jopa kolmen metrin paksuisia jalavia.