Artikkelissa käsitellään, kuinka Suomen metsien hiilivarastoa voitaisiin kasvattaa merkittävästi suosimalla suurikokoisia lehtipuita, erityisesti jalavaa. Nykyinen havupuupainotteinen talousmetsätalous lyhyillä kiertoajoilla johtaa pieneen hiilivarastoon. Pidemmät kiertoajat ja suurempien puiden kasvatus voisivat kaksinkertaistaa hiilivaraston. Lehtipuut myös heijastavat auringonvaloa havupuita tehokkaammin, mikä torjuu ilmaston lämpenemistä.
Erityisesti esiin nostetaan jalava, nopeakasvuinen kotimainen puulaji. Sen kova ja lahonkestävä puuaines voisi korvata trooppisia kovapuita rakentamisessa ja huonekaluissa. Kirjoittaja Risto Isomäki ehdottaa jalavan viljelyn laajentamista sen ilmastohyötyjen ja arvokkaan puuaineksen vuoksi.
Jos metsissämme käytettäisiin pidempää kiertoaikaa ja suuri osa puista kasvatettaisiin suuriksi tukkipuiksi ennen kuin ne kaadetaan, metsiemme maanpäällinen hiilivarasto voitaisiin kasvattaa ainakin kaksi kertaa nykyistä suuremmaksi.
Lehtipuuvaltaisen metsän heijastavuus on erityisesti kevättalvella ratkaisevasti suurempi kuin tiheän kuusi- tai mäntymetsän.
Vuorijalavan tumman- tai punaruskea puuaines on kovaa, raskasta, lahonkestävää ja ulkonäöltään jopa lievästi eksoottista. Jalava on kotimainen vastaus trooppisten sademetsien kovapuille.
Tästä syystä metsissämme on hehtaaria kohti keskimäärin vain 150 kuutiota puuta.
Miksi Suomessa kannattaisi kasvattaa enemmän lehtipuita?
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Suomessa kannattaisi kasvattaa enemmän lehtipuita. Lehtipuuvaltaisen metsän heijastavuus on erityisesti kevättalvella huomattavasti suurempi kuin havumetsän, mikä auttaa estämään ilmaston lämpenemistä.
Kuinka suuri hiilivarasto Suomen talousmetsissä on keskimäärin?
Suomen talousmetsissä on keskimäärin vain 150 kuutiota puuta hehtaaria kohti, minkä vuoksi metsien hiilivarasto jää suhteellisen pieneksi.
Mitkä ovat vuorijalavan puuaineksen ominaisuudet?
Vuorijalavan tumman- tai punaruskea puuaines on kovaa, raskasta, lahonkestävää ja ulkonäöltään hieman eksoottista. Sitä pidetään kotimaisena vastineena trooppisten sademetsien kovapuille.
Kuinka korkeaksi vuorijalava voi kasvaa?
Vuorijalava voi kasvaa jopa 40 metrin korkuiseksi. Suomen komeimmat yksilöt ovat olleet läpimitaltaan noin kaksi metriä.
Artikkelin kirjoittanut tiedetoimittaja.
Artikkelin keskiössä oleva puulaji, jota ehdotetaan viljeltäväksi sen ilmastohyötyjen ja laadukkaan puuaineksen vuoksi.
Erityisen uljas jalopuulaji, jonka puuaines on kovaa, raskasta ja lahonkestävää.
Maa, jonka metsätalouden käytäntöjä ja hiilivarastoja artikkeli käsittelee.
Yritys, jonka toimistolla on jalavasta valmistettu neuvottelupöytä.